Musiikintekijänä en aio antaa periksi markkinahumulle enkä liioin kyykytykselle. En ryhdy kirjoittamaan tietokoneen turvin kolmen perussoinnun jumputuksia tyhjin hokemin – ei, en, vaikka hylkäisitte!

Olen saanut somen kautta tuhansia uusia faneja, se on upeaa! Uskon että olen päässyt ihollenne siksi että nyt, lähes kuusikymppisenä, uskallan – ja voin – sanoa ilman pelkoa sen mitä aidosti ajattelen, kertoa siitä mitä näen ja kuulen, ja pystyn tekemään näistä ajatuksista vuorovaikutuksellista musiikkia jonka te kuulijat koette omaksenne. Haluan kulkea vastavirtaan nykyisen nopeasti käytettävän, suurella koneistolla markkinoidun, monikansallisten suuryritysten kesken kytkytetyn robomusiikin aikana, ja tehdä laadukasta ja nyanssirikasta aidosti suomalaista, omaehtoista musiikkia jolla on merkitystä.

Minulla on oikeus ja vapaus myös kehaista: olenhan tarpeeksi vanha ja kokenut, myös kateuden pistokset, joten te, jotka vielä jaksatte olla kateita pienelle taiteilijalle, sulkekaa äkkiä tämä blogi. ”Elämisen keveys”, yhtyeemme kevätsingle nousi nopeasti Yle Radio Suomen Spotify-listan kärkeen ollen ykkösijalla viikolla 11/2018. Viime kevään ja kesän soitetuimpia radiohittejä oli meidän yhtyeen biisi ”Kanssa vanhan omenapuun”. Kesäksi radiosoittoon lähtee vapaudenkaipuuta korostava ”Oh la laa, Tuupovaaraan!”

Tahdon käsitellä musiikissani ajankohtaisia asioita kuten luonto, korruptio, köyhyys, ylidigitalisaatio ja eriarvoisuus. Ihmiset elävät hyvin erilaisissa kuplissa: rikkaat uskovat rahaan ja käyttävät sen mukanaan tuomaa valtaa, teknoilijat uskovat digiin kuin Jumalaan, köyhät kärvistelevät byrokratian loukuissa pienissä luukuissaan, seisovat ruokajonoissa – joka sekin nyt halutaan ns. ”panna verolle” eli aktiivimallin kouriin. Näistä politiikan uutisista parin viime vuoden aikana ei voi olla muuta kuin pöyristynyt! Sote = miljardibisnes ICT-firmoille ja veroparatiisiyrityksille. Aktiivimalli = köyhät, sairaat ja työkyvyttömät rottapyörään. Hoitoalojen palkat = häpeällistä! Puolueloikkarit ja Mehiläiseen loikanneet: hävetkää! Kansanedustajien sopeutumiselälleet: hävetkää! Talvivaara: hävetkää! jne. jne.

Monet meistä kuitenkin kaipaavat vain rauhaa ja rakkautta, ruokaa ja hoivaa, ihmisyyttä, luontoa, tasa-arvoa, merkityksellistä työtä ja elämää. Emme kaikki synny kultalusikka suussa, terveinä ja huolettomina vaan meidän on välitettävä myös heikompiosaisista, se on sivistyksen mitta!

Jos sinulla on aikaa, kuuntele ja hanki yhtyeemme uusi levy ”Puut, linnut ja taivas”: siinä on sanoma! Yhtyeen upea klangi on pitkän linjan työn tulosta: Kustaa Kantelinen, Mikko Yli-Knuuttila, mie ja Petteri Korhonen ollaan tehty radioaalloillakin paljon soinutta musiikkia yhdessä jo vuodesta 1992. Sitä kutsun ystävyydeksi ja välittämiseksi, yhdessä tekemiseksi.

Rokkarin tie:

1978-1980 Sika, 1982-1984 Pasi & Mysiini, 1985-1992 Gasoline Girls and Petrol Boys, 1992 alkaen Kikka Laitinen Co.

Kikan kynästä radioissa soi 1987 ”Sä oot mun” , 1989 ”Liikaa liian paljon liian kauan, 1990 ”Onks kellään aurinkoo?”, 1992 ”Hulababalulaa”, 1994 ”Vaikka yhden keskikaljan” ja ”Onnen kerjäläinen”, ”Jos oot down”, 1996 ”Sydän valvoo”, ”Mä tahdon luoksesi tulla”, ”Omenapuut”, 2000 ”Kun radio auki on”, 2006 ”Onni on pienissä asioissa”, ”Ei surullista”, ”Tatuoitu neitoperhonen”, 2008 ”Jospa ne kaksi poikaa”, 2012 ”Rakkaus naista kuljettaa”, ”Enää linnut laula ei”, 2017 ”Kanssa vanhan omenapuun”, 2018 ”Elämisen keveys”… Ja homma jatkuu!

Kuuntele:

Kannata kotimaista:
https://www.levykauppax.fi/artist/laitinen_kikka/